Valikko Sulje

Yhdistys on  Suomen KRIS- paikallisyhdistysten valtakunnallinen kattojärjestö.

KRIS-Suomen keskusliiton tehtävänä on koordinoida, arvioida, johtaa ja kehittää valtakunnallista KRIS- jäsenyhdistysten toimintaa, huolehtia yhdistysten toimintaedellytyksistä, toiminnan kehittämisestä ja strategisesta suunnittelusta sekä edistää yhteistoimintaa yhdistysten ja eri viranomaisten sekä yhteistyökumppaneiden kesken.

Toiminnan tarkoituksena on edistää valtakunnallisesti lainrikkojataustaisten henkilöiden voimaantumista ja myönteistä kiinnittymistä yhteiskuntaan KRIS- vertaistyön avulla. Tavoitteina on yhteiskunnan asenteisiin ja arvoihin vaikuttaminen, rikollisuutta ylläpitävän syrjäytymiskehityksen katkaiseminen ja uusintarikollisuuden vähentäminen sekä lainrikkojataustaisten elämänhallinnan ja yhteiskuntaan osallistumisen edistäminen.

Keskusliitto on perustettu sääntömääräisten tehtäviensä myötä edistämään päihteettömyyden ja rikoksettomuuden -merkityksen kokonaisvaltaista ymmärrystä. Kokemukseen perustuvaa tietoa jaetaan edistääksemme lainrikkojataustaisten ja vankilasta vapautuvien jälkihuollon kehittymistä parempaan suuntaan.

Keskusliiton tehtävät

  • Toimia kohderyhmänsä edunvalvojana.
  • Valvoa KRIS-tavaramerkin käyttöä.
  • Laatia virallisia lakialoitteita, kannanottoja ja lausumia eri viranomaisille Suomessa koko KRIS- liikkeen nimissä.
  • Järjestää koulutus-, keskustelu- ja seminaaritilaisuuksia.
  • Koordinoida, kouluttaa, ohjata, kehittää, mallintaa ja valvoa KRIS- työtä valtakunnallisesti.
  • Täydentää ja kehittää vapautumisen suunnittelua, vapautuvien vankien jälkihuoltoa ja yhdyskuntaseuraamustyötä kokemusasiantuntijana.
  • Kehittää nuorille suunnattua ennaltaehkäisevää työtä yhdessä eri viranomaisten kanssa.
  • Osallistua rikosseuraamusalan seminaareihin ja työryhmiin, sekä tehdä yhteistyötä eri yhdistysten ja viranomaisten kanssa.
  • Harjoittaa alansa tutkimus-, tiedotus- ja julkaisutoimintaa.
  • Pitää yhteyttä ulkomaisiin KRIS- järjestöihin ja muihin rikosseuraamusalan kansainvälisiin järjestöihin.
  • Tehdä varainhankintaa ja hankkia valtakunnallisia avustuksia, sekä päättää avustusten jaosta jäsenjärjestöjen kesken.

Liiton jäsendemokratia ja suhde jäsenyhdistyksiin

Jäsenet (rekisteröityneet ja keskusliiton hyväksynnän saaneet paikallisyhdistykset) kutsutaan hallituksen kokoukseen vuosittain.

Jäsenyhdistykset nimeävät edustajansa keskusliiton hallitukseen vuosittain tammikuun aikana. Jäsenyhdistykset ovat itsenäisiä paikallisyhdistyksiä, jotka omaavat itsemääräämisoikeuden järjestää oma hallintonsa, toimintansa ja taloutensa. Edustajat tuovat edustamansa yhdistyksen vuosittaiset toimintasuunnitelmat, toimintakertomukset ja tulo- ja menoarviot keskusliiton vuosikokoukseen. Keskusliitto ohjaa, neuvoo ja valvoo jäsenistöään KRIS-ideologian eteenpäin viemisessä ja menestyksellisessä toiminnan toteutumisessa.

Hallitus

Liiton asioita hoitaa ja sitä edustaa hallitus. Hallitus johtaa liiton yleistä toimintaa ja taloutta lain, liiton sääntöjen sekä hallituksen kokousten päätösten mukaisesti.

Päätöksenteko

Hallitus päättää kokouksissaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä edustajien esiin tuomat asiat.

Liiton-uudet-säännöt-2016_514017Y_paatos_m

KRIS-päihdeohjeistus 2014

HISTORIA:

Vuoden 2006 alussa koordinoivan ja eettisten rikkomusten sanktio-oikeuden omaavan kattojärjestön tarve voimistui. Huhtikuussa saimme Ruotsista suosituskirjeen, jonka mukaan KRIS-Suomi voisi asettua keskusjärjestön asemaan. *) katso Valtuuskirje yllä.

KRIS-Suomi ry:ssä oltiin kuitenkin sitä mieltä, että keskusjärjestön tulisi olla demokraattisesti kokoonpantu. Käännyimme  paikallisyhdistysten puoleen. Niiden taholta hyväksyttiin ”edustaja joka yhdistyksestä” –idea, ja Patentti- ja rekisterihallituksesta saimme neuvoja, joiden mukaan keskusliiton jäsenten tulisi koostua yhdistyksistä, joiden etuja keskusliitto valvoisi.

Keskusliiton ensimmäinen kokous pidettiin 16.06.2006, ja yhdistys rekisteröitiin 17.11.2006 KRIS-keskusliitto ry:ksi. Valtakunnallisesti voisi toimia vain yksi KRIS, joten muutimme organisaation yksiselitteisemmäksi. Se käsitti silloin toistakymmentä paikallisyhdistystä ja lisäksi muutamia eri paikkakunnille sijoittuneita toimipisteitä.

Nimenmuutos KRIS-Suomen keskusliitto ry:ksi rekisteröitiin 17.08.2007. Organisaatiorakenteeseen varattiin tulevaisuudessa tilaa myös aluejärjestöille sen varalta, että ekspansio jatkuisi.

Eettisiä kysymyksiä on kuluneitten vuosien aikana ratkottu nopeasti ennakkopäätöksillä ja/tai niitä seuranneilla ns. sähköpostikokouksilla yhteensä 12 kappaletta. (päivitys 26.3.2013) 2007 alussa havaittiin vapaaehtoisten työntekijöitten yhdenmukaistava kouluttaminen tärkeäksi. Ryhdyttiin sanoista tekoihin: RAY:lle esitettiin rahoitushakemus, jonka tuloksena keskusliitto sai 2-vuotisen, organisoitumiseen tarkoitetun projektirahoituksen vuosiksi 2008-2009.

Ensimmäinen sisäinen koulutuksemme järjestettiin Tampereella toukokuussa 2008 kaksipäiväisenä. Siihen osallistui n. 30 krisiläistä eri puolilta maata. Vuonna 2009 koulutuspäiviä jatkettiin hyväksi koetun käytännön mukaisesti. Vuoden 2009 aikana hankimme koulutuksen ja lisenssin amerikkalais-ruotsalaiselle, kognitiivis-behavioraaliseen teoriaan perustuvalle vaikuttamisohjelmalle, joka tulevaisuudessa merkinnee paljon koko KRIS-yhteisölle.

Talouden neuvonnan ja koordinoinnin tarve toivat liitolle RAY-rahoitteisen talousvastuuhenkilön toimen vuonna 2008. Vuodelle 2009 yritimme saada rahoituksen myös järjestösihteerin tointa varten, siinä kuitenkaan onnistumatta. Vuodeksi 2010 saimme RAY-rahoituksen keskusliiton toiminnan johtamiseen ja koordinointiin, ja Timo Valkama Tampereelta ryhtyi nopeasti töihin.

Liiton vuosikokous on pidetty aikaisemmin kevätpäivillä, koska silloin yhdistystemme väki oli muutenkin koolla.

KRIS-Suomen keskusliiton puheenjohtaja sekä hallituksen toimihenkilöt hoitavat hallintotyöt vuosikokouksen päätösten mukaisesti ohjenuoranaan johtosääntö. Erityisenä hallinnon piirteenä voidaan mainita sähköpostikokous, jossa välittömästi toimeenpannut asiat tarkistetaan ja dokumentoidaan.

Vuonna 2012 uudistimme keskusliiton ja jäsenyhdistyksien säännöt sekä laadimme ajantasalle toimintaperiaatteemme ja tavoitteemme.

Vuonna 2013 keskusliitto sai RAY- avusteisen vapaaehtoisen vankilatyön koordinaattorit projektirahoituksen. Koordinaattorit aloittivat työnsä jäsenjärjestöissä Helsingissä ja Tampereella. OKM myönsi valtakunnalliseen nuorisotyömme kehittämiseen ja vahvistamiseen avustuksen.

 

JÄSENYHDISTYKSET:

KRIS nimen ja -logon käyttöoikeudet ovat seuraavilla keskusliittoon kuuluvilla jäsenyhdistyksillä:

  • KRIS- Etelä-Pohjanmaa ry
  • KRIS- Oulu ry
  • KRIS- Itä-suomi ry
  • KRIS- Satakunta ry
  • KRIS- Tampere ry

KRIS- Nuoret (silloin kun ne toimivat edm. jäsenjärjestöjen sisällä)

(päivitetty 18.7.2016)

OLETKO KENTIES KIINNOSTUNUT PERUSTAMAAN KRIS-YHDISTYKSEN ?

Tässä lyhyt ohjeistus:

  1. Ota yhteyttä tekemällä vapaamuotoinen hakemus keskusliittoon sähköpostitse keskusliitto@kris.fi
  2. Tämän jälkeen keskusliiton edustaja/t käyvät kanssanne neuvottelut toiminnan aloittamiseen vaadittavista ehdoista ja toimenpiteistä.
  3. Keskusliitto päättää jäsenkokouksessaan KRIS-nimen ja -logon käyttöoikeuden myöntämisestä tai eväämisestä.
  4. Uusi yhdistys liittyy Keskusliittoon ja saa liitolta tukea ja ohjausta. Koulutuksen  jälkeen uusi yhdistys voi aloittaa toiminnan.

YHTEISTYÖKUMPPANIT:

KRIS on sitoutunut kehittämään työtään kaikissa maissa yhteisten periaatteiden mukaisesti. KRIS-idea on käytössä emämaa Ruotsin lisäksi Suomessa, Tanskassa, Venäjällä, Kaliningradin alueella, Valkovenäjällä, Japanissa ja Ukrainassa sekä osin myös Baltiassa.

Olemme kontaktissa Liettuassa vuonna 2005 perustetun KRIS Internationalin kautta, jossa myös Suomen KRIS’illä on mandaatit (3 edustajanpaikkaa). KRIS International kokoontuu tarvittaessa. Yhteydenpito on aktiivista Ruotsin KRIS’in kanssa. Yhteistyö muiden KRIS’ien kanssa on suurelta osalta tapahtunut Venäjällä ja Baltiassa, ja se on ollut pääosin avustusluonteista, mutta myös voimaantumista tarjoavaa yhdessäoloa kesäleireillä.

Tärkeimmät keskusliiton yhteistyökumppanit:

EDUSTUKSET (2013)

Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry KansalaisAreena ryPäihdehuollon valtakunnallinen yhteistyöryhmä PÄIVYT Sisäisen turvallisuuden ohjelman järjestöyhteistyöryhmä, Sisäasiainministeriö

Vankeuslakitiimi, Oikeusministeriö

Yhteistyössä rikoksettomaan elämään (YRE) – Yhteistyöryhmä pääkaupunkiseudulla

Tutkimustyö

KRIS-toiminta alkoi 2003, ja jo seuraavana vuonna saimme ensimmäisen ulkopuolisen tekemän toimintaamme koskevan asiakastyöraportin.

KRIS-Suomen keskusliiton tehtäviin kuuluu tutkimusmateriaalin jakaminen halukkaille tutkijoille, opiskelijoille ja muille kiinnostuneille. Kirjastossa ovat alkuperäiskappaleet, mutta ne ovat luettavissa näillä sivuilla ja saatavissa myös tiedostomuotoisina, sähköpostitse.

KRIS-yhdistykset – työtä ja toimintaideoita koskevat tutkimukset, opinnäytetyöt ja raportit:

  • Konnasta kunnon kansalaiseksi: rikostaustaisten kokemuksia desistanssin onnistumisen edellytyksistä. Koski-Säntti, Heini. Tampereen ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Joulukuu 2015.
  • Lainrikkojataustaisten nuorten tukeminen kohti työelämää: Nuorten ja työntekijöiden kokemuksia Move On! – hankkeestaErvelä Aino-Maria. Tampereen ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Lokakuu 2015
  • Vapautuneiden vankien kokemuksia parisuhteen vaikutuksesta yhteiskuntaan integroitumisessaKumpu Milka. Tampereen ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Kesäkuu 2015.
  • Yhteistyossa rikoksettomaan elamaan paakaupunkiseudulla loppuraportti Erika Turunen7/2012.
  • Rikoskierteestä irtautuminen ja vertaistuki -Vapautuvien vankien ongelmat yhteiskuntaan sopeutumisessa. Juha Mäki. Poliisiammattikorkeakoulu. Päättötyö. Tammikuu 2012.
  • Näkymättömät muurit -Vangin kokemuksia valvotusta koevapaudesta elämänhallinnan viitekehyksessä. Irina remes Tampereen IRINA REMES. Tampereen yliopisto. Sosiaalityön tutkimuksen laitos. Sosiaalityön pro gradu -tutkielma. Syyskuu 2010.
  • Vankien jalkihuolto– Tampereen YRE-yhteistyöryhmän kokemukset ja haasteet vankien jälkihoitotyössä tehtävästä yhteistyöstä
    Timo Valkama. Tampereen avoin yliopisto; Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos; Sosiaalityö, A6 Kandidaatin tutkinto  4.2.2009
  • ELÄMÄNHALLINTAA JA SELVIYTYMISKEINOJA VERTAISTUEN AVULLA – KRIS-järjestö vapautuvien ja vapautuneiden vankien tukena. Ari Siekkinen. Tampereen yliopisto; Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos. Sosiaalityön Pro gradu –tutkielma; toukokuu 2008
  •  ”SE YKSINKERTAINEN KIITOLLISUUS SIITÄ ET SE ON OHI” – Entisten lainrikkojien diskursiivisten identiteettien jäljillä
    Oikari Elisa. 
    Tampereen yliopisto; Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön Pro gradu –työ; huhtikuu 2008
  • PÄIHDE- JA RIKOSKIERTEESTÄ TAKAISIN YHTEISKUNTAAN VERTAISTUKIPERIAATTEELLA – Tutkimus KRIS-yhdistyksistäEveliina Ketolainen, Kati Kuusio, Elina Mustonen. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö; helmikuu 2008
  • VERTAISTUKI OSANA VAPAUTUNEEN SELVIYTYMISPOLKUAPaulette Etelävuori. Kuopion yliopisto; Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitos. Sosiaalityön Pro gradu –tutkielma; marraskuu 2007
  • ”ETT SILLE ANNETAAN MAHOLLISUUKSIA” –Institutionaalinen luottamus vankilajärjestelmän toimivuuteen entisten vankien kokemana. Mirkka Jalonen-Alava. Kandidaatin tutkielma. Jyväskylän yliopisto; Yhteiskuntapolitiikan laitos; kevät-syksy 2006
  • PÄIHDEONGELMAINEN VANKI – VAPAUTUMINEN JA SOPEUTUMINEN VERTAISTUEN JA YHTEISKUNNAN KEINOIN
    Porvoon EDUPOLI; Mielenterveys ja päihde–erikoistutkinto. Sulkama Marjo, Joutjärvi Susanna; opinnäyte-työ; maaliskuu 2005
  • ASIKKALAN, ASIKKALAN PUISET RATTAAT Vapautuneiden vankien vertaisryhmää työstämässä. Opinnäytetyö; Vilén Pilvi, Willberg Merja; Laurea Tikkurila; joulukuu 2004
  • KRIS-SUOMI RY – Asiakastyön arviointiraportti, Sami Kivelä 19.11.2004; DIA 

KRIS- Suomen keskusliitto ry /RIKSKRIS Styrelse Finland

KRIS- Suomen keskusliitto ry:n vuosikokouksessa 29.5.2019 valittiin uusi hallitus.

Hallitus:
Päivi Peltola, puheenjohtaja
Jaana Juntunen, varapuheenjohtaja
Aki Stenroos, kassanhoitaja
Hallituksen jäsenet/ ledamöterna i styrelsen:
KRIS- Etelä-Pohjanmaa ry / (Seinäjoki)
KRIS- Itä-Suomi ry (Joensuu)
KRIS- Oulu ry
KRIS- Satakunta ry / (Pori)
KRIS- Tampere ry

Jäsenyhdistykset nimeävät vuosittain edustajansa ja varaedustajan hallitukseen.


Toiminnanjohtaja/Verksamhetsledare: Marko Rajamäki

p +358 45 6017 658

marko.rajamaki@kris.fi

Koulutussihteeri/Utbildnings sekreterare: Hannele Valkama

hannele.valkama@kris.fi

+358(0)50 3267170

keskusliitto@kris.fi
Pankkiyhteys: FI4610983000111828
Y-tunnus: 2175049-2
Kunniajäsen/Hedersmedlem ja ent. KRIS-Suomi ry:n perustajajäsen ja pitkäaikainen puheenjohtaja: Matti Hytönen

KRIS-SUOMEN KESKUSLIITTO RY TOIMINANJOHTAJAKSI ON 18.5.2020 VALITTU MARKO RAJAMÄKI – ONNEA!

Keskusliitto on saanut uuden toiminnanjohtajan. Hakijoita oli toistakymmentä ja heidän joukosta valittiin Marko Rajamäki keskusliiton johtoon. Uuden toiminnanjohtajan valinta osuu Suomen ja maailmalaajuisesti vaikeaan ajankohtaan, elämme poikkeustilassa. Kansalaisjärjestöjen merkitys korostuu koronavirus covid-19 aikana. Riskikäyttäytymiset lisääntyvät ja paikallisyhdistyksissä on otettu uusia innovatiivisia keinoja haltuun vertaistyön ja yhteisöllisyyden turvaamiseksi.
KRIS-liikkeen kohderyhmään kuuluu vaikeasti syrjäytyneitä henkilöitä, jotka pyrkivät rehellisyyteen, päihteettömyyteen ja rikoksettomuuteen KRIS-tuen avulla. KRIS-liikkeen missio on: ”Lainrikkojataustaisten henkilöiden ja jäsenten voimaantuminen sekä myönteinen kiinnittyminen yhteiskuntaan KRIS-vertaistuen avulla.”
Ihmisarvoinen elämä on kaikkien etuoikeus. KRIS-arvot perustuvat ihmisarvon kunnioitukseen ja sitä kautta jäsentemme ja meiltä apua pyytävien muutosprosessin turvaamiseen. Hyvä elämänlaatu lisää henkilöiden ja yhteiskunnan turvallisuutta.
Suhde etätyöhön on muuttunut ja teknologian keinot on otettu käyttöön. Ruokajakelua, ulkona liikkumista ja yksilötukea on toteutettu turvamääräysten mukaisesti. Kaikille tukea tarvitseville on pyritty löytämään oikeanlaiset tukimuodot. Tiedossa kuitenkin on, että jälkiä tulee korjattavaksi, etätyö ei korvaa sitä yhteisöllisyyden kokemusta, joka muodostuu toimintakeskuksissa yhdessäolon kautta.
On hienoa nähdä ja kuulla miten kaikki jäsenyhdistykset ovat huomioineet jäsenistöään ja venyneet toiminnassaan. Teknisten apuvälineiden käyttöönotto ei ole ollut itsestäänselvyys kaikille, ne on koettu jopa ahdistaviksi ja silloin puhelut tai yksilötapaamiset ovat tärkeitä. Järjestöjen ja saman kohderyhmän kanssa tekevien tahojen yhteistyön merkitys on myös korostunut.
Vastavalitun keskusliiton toiminnanjohtajan, Rajamäen, tehtävät tulevat olemaan monenlaiset. Kaikki se hyvä mitä koronakriisin aikana on yhteistyöstä ja omasta toiminnastamme opittu on tarpeellista säilyttää. Eri toimijoiden välinen yhteistyö on vahvistunut, siitä on hyvä pitää kiinni. KRIS-liikkeen yhteisöllisyyden vahvistamista, jäsenyhdistysten tukemista, yhteisvastuullisuustavoitteen ja periaatteemme kirkastamista jatketaan.

UUDET TUULET PUHALTAVAT KESKUSLIITOSSA

KRIS-Suomen keskusliitto ry toiminnanjohtaja ja KRIS-liikkeen rakentaja Timo Valkama on irtisanoutunut tehtävästään näillä sanoilla –“Tämä on ollut pitkä matka ja nyt on tullut aika siirtyä eteenpäin. Haluan kiittää kaikkia jäsenyhdistyksiä yhteisistä vuosista!”

Olen irtisanonut itseni KRIS-Suomen keskusliitto ry:n toiminnanjohtajan tehtävästä 31.01.2020 lähtien. Olen ollut rakentamassa ja organisoimassa KRIS-liikkeen strategiaa, toimintamalleja ja rakenteita vuodesta 2004. Tämä on ollut pitkä matka ja nyt on tullut aika siirtyä eteenpäin. Alkuvuosina emme edes päässeet sisään kaikkiin vankiloihin, vaan se on ollut vuosien yhteistyön ja luottamuksen tulosta. Haluan kiittää kaikkia jäsenyhdistyksiä yhteisistä vuosista! Kohderyhmämme tarvitsee KRIS-työtä kaikessa monimuotoisuudessaan myös tulevaisuudessa. 2020 jäsenyhdistyksiä on viidellä eri paikkakunnalla; Tampereella, Porissa, Seinäjoella, Oulussa ja viimeisenä STEA:n rahoituksen piiriin, tänä vuonna päässeenä KRIS- Itä-Suomi ry Joensuussa. Tänään kaikki jäsenyhdistykset ovat STEA avustusten piirissä. Se on upea saavutus ja osoitus toimintamme valtakunnallisesta tarpeellisuudesta, vaikuttavuudesta ja luotettavuudesta. Haluan myös kiittää kaikkia yhteistyötahoja! Ilman hyvää paikallista ja alueellista yhteistyötä ei valtakunnallinen toimintamme olisi rakentunut näihin mittakaavoihin. Erityisen tärkeässä roolissa on ollut luottamuksellinen yhteistyö rikosseuraamuslaitoksen kanssa.

KRIS on lunastanut kovalla työllään paikkansa Suomen valtakunnallisessa kriminaalityössä. Olen ollut onnekas, kun olen saanut olla rakentamassa ja olla osana tätä menestystarinaa. Voinkin, hyvin mielin jättää keskusliiton toiminnanjohtajan työt ja siirtyä uusien mielenkiintoisten haasteiden pariin. Toiminta on vahvalla pohjalla.

Kiitos kaikille!

Nurmijärvi 09.01.2020
Timo Valkama

KRIS-Suomen keskusliitto ry ja jäsenyhdistykset kiittävät
Timoa hänen merkityksellisestä panoksesta
KRIS-liikkeen eteen

Älyvankilat

– Älykkäät vankilaratkaisut tuovat tietokoneet
selleihin
– Älyvankilassa jokaiseen selliin tulee oma pääte,
jolta vanki voi käyttää sähköisen asioinnin
palveluita.
Suomen vankiloihin haetaan uutta älyvankila-ratkaisua.
Älyvankilassa jokaiseen selliin tulee oma pääte, jolta vanki
voi käyttää nykyistä laajemmin sähköisen asioinnin
ja kuntoutuksen palveluja.
Uudistus mahdollistaa esimerkiksi verkkokurssit, etäkuntoutuksen, lupien anomisen ja yhteydenpidon omaisiin.
Älykäs vankilaratkaisu on tulossa Hämeenlinnaan valmistuvaan
naisvankilaan, mutta se on tarkoitus ottaa käyttöön myöhemmin
muissakin Suomen vankiloissa.
Myös Oulun vankilaan toivotaan tulevaisuudessa jokaiseen
vankilaselliin sellainen tietojärjestelmä, jolla vanki pystyisi hoitamaan asioitaan itselleen parhaiten sopivana aikana. Silloin myös henkilökunta voisi käyttää nykyisen päätetyöskentelyn valvontaan kuluvan ajan muuhun työskentelyyn.
Älykäs vankila -hankkeen projektipäällikkö Pia Puolakka
Rikosseuraamuslaitokselta kertoo, että digitaidot ovat tärkeitä
vangeille, jotta he pysyisivät mukana yhteiskunnan kehityksessä.
Hän korostaa, että tietoyhteiskunnassa tarvittavan osaamisen ja
taitojen puute ovat yksi syrjäytymistä aiheuttava tekijä. Nykyään
monet hakemukset, kuten toimeentulo- ja asuntohakemukset tehdään jo sähköisesti.

Älykäs vankila -hanke

Älykäs vankila -hanke toteuttaa älyvankila-tyyppisen ratkaisun
Hämeenlinnan uuteen naisvankilaan, joka valmistuu vuonna
2020. Vankilan jokaiseen selliin tulee oma sellipääte, jolta vanki voi asioida sähköisesti ja käyttää digitaalisia palveluja. Sellipäätteeltä pääsee omaan vankiverkkoon ja rajoitetusti ulkoiseen verkkoon.
Vankien sähköisen asioinnin ja digitaalisten palvelujen käyttö
edesauttaa sijoittumista yhteiskuntaan ja mahdollistaa entistä
laajemmat ja itseohjautuvammat mahdollisuudet kuntoutumiseen vankeusaikana vähentäen rikoksen uusimisriskiä. Sähköinen asiointi mahdollistaa esimerkiksi kurssien suorittamisen, työnhaun ja yhteydenpidon sosiaaliviranomaisiin sähköisesti.
Uudesta naisvankilasta on tarkoitus tulla aidosti sähköinen
rikoksettoman elämän oppimisympäristö, joka toimii kokeiluympäristönä Risen tulevien vuosien kehityslinjauksille ja innovaatioille koskien vankeusajan toiminnan ja kuntoutumisen digitalisaatiota.
Tavoitteena on, että kaikki Risen yksiköt voisivat tulevaisuudessa
digitalisoitua ja omaksua älyvankila-tyyppisiä ratkaisuja.
Juttu Yle uutisissa Oulu 29.1.2019 klo 07.30
Emma Hinkula