Artikkeli:

Rikosseuraamuslaitoksen

 Aune-hanke 2016–2019             

Asunnottomuuden ennaltaehkäisyhanke

Valtakunnallisen Aune-hankkeen vaikuttavuustavoitteena on tukea vankilasta vapautuvien ja yhdyskuntaseuraamusta suorittavien

1) asunnonsaantia,

2) asumisvalmennusta ja

3) elämänhallintaa

sekä vähentää vankien ja yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden asunnottomuutta. Tavoittee-na on puolittaa em. kohderyhmän asunnottomuus vuoteen 2019 mennessä. Tätä varten on kehitettävä luotettavia mittareita ja kerättävä tarvittavaa tietoa lähtötilanteesta. Tämän lisäksi tulee kiinnittää huomiota jatkopolutukseen normaalipalveluiden piiriin tiiviissä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Asunnottomuuden ennaltaehkäisyssä onnistuminen vaatii Rikosseuraamuslaitokselta koordinoituja toimenpiteitä ennaltaehkäisyn näkökulmasta toiminnan kaikilla tasoilla.

Keskeisiä Aune-hankkeen toimenpiteitä on kaksi:

1) Asunnottomuustyö liitetään osaksi Rikosseuraamuslaitoksen syrjäytymisen en-naltaehkäisyn ja yhteiskuntaan integroitumisen kokonaisuutta Asunto ensin -periaatteen pohjalta.

Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn näkökulmasta tämä tarkoittaa kohderyhmän

1. a) erityistarpeiden tunnistamista ja toimenpiteitä osana monialaista verkostoa,
2. b) Rikosseuraamuslaitoksen oman asunnottomuustyön parempaa koordinoimista ja asu-missosiaalisen osaamisen kehittämistä sekä
3. c) Asunto ensin -periaatteen huomioimista rikosseuraamusasiakkaiden asunnottomuuden ennaltaehkäisyssä.

Käytännössä tämä vaatii asumistilanteen huomioimista ja asumisen varmistamista jokai-sen rikosseuraamusasiakkaan kohdalla kaikissa nivelvaiheissa sekä entistä tiiviimpää yh-teiskehittämistä eri toimijoiden kanssa, toisilta oppimista ja hyvien käytäntöjen mallintamista. Erityisesti Rikosseuraamuslaitoksen ja kuntien välistä yhteistyötä tulee vahvistaa. Asumissosiaalinen työote jalkautetaan osaksi Rikosseuraamuslaitoksen asiakastyötä niin vankiloissa kuin yhdyskuntaseuraamustoimistoissa. Asumissosiaalisella työllä tarkoitetaan työtä, jota tekevät mm. sosiaali- ja terveydenhuollon, rikosseuraamusalan ja päihdehuollon, asuntotoimen ja työvoimapalvelujen työntekijät. Tavoitteena on turvata vankilasta vapautuvien asuminen. Asunto ensin –periaatteessa lähdetään siitä, että ensin tulee olla oma pysyvä asunto ja asukasta tuetaan niin, että asuminen voidaan turvata.

2) Luodaan pitkäjänteisiä asumisen onnistumisen polkuja.

Toimenpideohjelman mukaisesti riskiryhmien siirtyminen laitoksista/asumispalveluista it-senäiseen asumiseen tulee turvata. Tämä tarkoittaa, että rikosseuraamusasiakkaiden asunnon saantia, asumista ja rikoksetonta elämää tuetaan

1. a) tehostamalla rangaistusajan- ja vapautumissuunnitelmien käyttöä sekä palveluohjauk-sen malleja,
2. b) luomalla käytäntö rikosseuraamusasiakkaiden asumisen onnistumisen arviointiin sekä
3. c) varmistamalla kohderyhmälle pitkäjänteisempiä kuntoutuksen, työllistymisen, koulutuk-sen ja asumisen onnistumisen polkuja.

Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikköön on nimetty hankkeelle projektipäällikkö, erikoissuunnittelija Heidi Lind hankkeen keston ajaksi. Rikosseuraamusalueiden kehityspäälliköt koordinoivat hanketta alueilla. Jokaiseen risen yksikköön (vankilat ja yhdyskuntaseuraamustoimistot) on nimetty Aune-koordinaattori varahenkilöineen. Hankepäällikön vastuulla on koordinoida rikosseuraamusasiakkaiden asunnottomuuden ehkäisyä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Tavoitteena on selvittää valtakunnallisesti rikosseuraamusasiakkaiden asuttamiseen liittyviä käytäntöjä, kartoittaa samalla siihen liittyviä toimijoita sekä edistää tiedon ja hyvien käytäntöjen levittämistä.

Aune-hanke Länsi-Suomen rikosseuraamusalueella

Aune-työskentely pohjautuu perustuslakiin, sosiaalihuoltolakiin, vankeuslakiin, tutkintavankeuslakiin sekä yhdyskuntaseuraamuslakiin. Hankkeen tavoitteilla on siis varsin vankka lainsäädännöllinenkin perusta. Keskeistä on yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden ja vankien tarpeiden, kuntoutumisen ja yhteiskuntaan integroitumisen merkityksen näkyminen ja ymmärtäminen sekä sisäisissä että ulkoisissa verkostoissa valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti. Rikosseuraamuslaitoksen sisäisten prosessien tulee toimia tehokkaasti ja jatkumoiden tulee olla suunnitelmallisia sekä hallittuja. Aune-toiminnan lähtökohtana on asiakkaan osallisuus ja toimijuus kaikissa prosessin vaiheissa.  Toimijoita sitoutetaan mukaan monipuolisella viestinnällä, yhteisellä säännöllisellä koulutuksella ja kutsumalla tarvittavat tahot verkostoyhteisyöhön asiakasprosesseihin mahdollisimman varhain. Asiakkaiden prosessit ja verkostoyhteistyön mallit kuvataan hankkeen aikana.

Länsi-Suomen rikosseuraamusalueen Aune-hankesuunnitelma on valmistunut ja yksiköt laativat parhaillaan omia paikallisia ja yksityiskohtaisempia suunnitelmiaan. Torstaina 19.1.2017 Tampereella järjestettiin Aune-työpaja, jossa käytiin läpi valtakunnallista suunnitelmaa, kuultiin esittelyjä palveluntarjoajilta ja työstettiin yhteisesti paikallisia työsuunnitelmia. 15.-16.3.2017 järjestetään yhteistyössä VAT-verkoston kanssa tapaaminen Turussa osana alueen Aune-hanketta. Teemana on asiakaslähtöisyys ja kokemusasiantuntijuus. Työpajatyöskentelyä yhdessä yhteistyöverkoston kanssa toteutetaan kaikilla yhteistoiminta-alueilla; Pirkanmaalla, Pohjanmaalla, Hämeessä, Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Lisäksi Aune-hanketta edistävät osaltaan mm. Silta-Valmennusyhdistys ry:ltä ostettava Vapauteen valmennuspalvelu, sakkovankipilotin jatkaminen (sakkovankien kiinnittäminen tarvitsemiinsa terveys- ja sosiaalipalveluihin jo seuraamusaikana), valvotun koevapauden käytön lisääminen jne. Hyvänä mittarina konkreettisen työn tuloksista toimii esim. vapauttamissuunnitelmien seuranta; että ne tehdään ja mikä tärkeintä – riittävän varhain ja verkostoyhteistyössä. Toimiva uudistus on ollut ns. siviiliarviointi 1.5.2015 lukien. Yhdyskuntaseuraamustoimistoissa tavataan, haastatellaan ja laaditaan rangaistusajan suunnitelma vankilaan itseilmoittautuville asiakkaille. Aikaisemmin passituksen vankilaan hoiti ulosottoviranomainen. Kokemukset uudesta toimintamallista ovat hyviä; kuntoutumisen ja vapautumisen suunnittelu voidaan aloittaa jo siviilissä asiantuntevassa, rohkaisevassa ja kannustavassa palveluohjauksessa.

Länsi-Suomen rikosseuraamusalueen Aune-koordinaattoreita ja kehityspäällikkö osallistuivat viime vuoden syyskuussa FEANTSAn seminaariin Kööpenhaminassa. FEANTSA on Euroopan asunnottomuustoimijoiden kattojärjestö. Seminaari oli hyvin antoisa; tutustuimme mm. Tanskan hyvin organisoituun malliin pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisessä ja asunnottomuuden ennaltaehkäisytyössä. Tanskan kaikki noin 90 kuntaa ovat mallintaneet ja kuvanneet yhteistyökäytänteet Rikosseuraamuslaitoksen kanssa. Asumissosiaalista työtä on siellä kehitetty pitkäjänteisesti ja laadukkaasti. Tarjolla on asiakkaiden tarpeiden mukaisia intensiivisyystasoltaan vaihtelevia ohjelmia ja tukimuotoja. Rikosseuraamusviranomaiset päivittävät vuosittain yhteistyökäytäntönsä kuntien kanssa. Tähän meillä Suomessa on vielä matkaa; hyvässä alussa olemme kuitenkin.

Teksti:

Riitta Kari, kehityspäällikkö Länsi-Suomen rikosseuraamusalue

Lähde:

Rikosseuraamuslaitoksen Aune-hankesuunnitelma 25.10.2016

Artikkeli:

Rikosseuraamuslaitoksen

Lähityöhanke 2016–2017           

1      Taustaa lähityöhankkeelle

Rikosseuraamusalan toimintaympäristön muutos on ollut viime vuosina nopeaa. Julkisen hallinnon talouden tiukkuuden vuoksi ja siitä seuranneen sopeuttamisen myötä alalta on vähennetty satoja henkilötyövuosia viime vuosien aikana. Samaan aikaan vankien elämän ongelmat ovat muuttuneet koko ajan haastavampaan suuntaan. Suuri osa vangeista on päihde- tai mielenterveysongelmaisia. Vankien terveydentila ja koulutustaso on selkeästi heikompi kuin keskivertoväestön. Myös vankien kyky osallistua perinteiseen työtoimintaan on heikentynyt. Eduskunnan oikeusasiamies (EOA) ja Euroopan kidutuksen vastainen komitea (CPT) ovat kiinnittäneet huomiota vankien toimintamahdollisuuksien niukkuuteen sekä vankien sellin ulkopuolella viettämän ajan vähäisyyteen suljetuissa vankiloissa. EOA:n mukaan tämä on vahingollista vankien psyykkiselle ja fyysiselle hyvinvoinnille, eikä edistä vankien kuntoutumista ja yhteiskuntaan sopeutumista. CPT:n vähimmäissäännön mukaan vankien tulisi saada viettää aikaa sellin ulkopuolella vähintään 8 tuntia vuorokaudessa ja tänä aikana vangeille tulisi järjestää mielekästä toimintaa. CPT on raporteissaan suositellut myös toistuvasti lisäpanostusta henkilökunnan peruskoulutukseen ja jatkuvaan koulutukseen henkilökunnan ja vankien välisten myönteisten ja kannustavien vuorovaikutussuhteiden kehittämiseksi vankiloissa.

Rikosseuraamusalan lainsäädäntö korostaa, että vankilan tulee lisätä vangin valmiuksia rikoksettomaan elämäntapaan. Tämä tarkoittaa esimerkiksi, että vankilan tulee edistää vangin elämänhallintaa. Vangeille on järjestettävä toimintaa siten, että heille tarjotaan tilaisuus täyttää osallistumisvelvollisuutensa rangaistusajan suunnitelman tavoitteita edistävällä tavalla. Normaaliusperiaatteen mukaisesti olojen vankiloissa tulisi vastata mahdollisimman pitkälle yhteiskunnassa vallitsevia yleisiä elinoloja.

Rikosseuraamuslaitoksen arvot ovat ihmisarvon kunnioittaminen, oikeudenmukaisuus, turvallisuus sekä usko ihmisen mahdollisuuksiin muuttua ja kasvaa. Nämä arvot ovat työn perusta, jolle alalla tehtävä työ perustuu. Rikosseuraamuslaitoksen strategiassa vuosille 2016–2019 on asetettu tavoitteeksi mm. vuorovaikutuksellisen lähityön lisääminen henkilökunnan ja vankien välillä, vankien toimintojen lisääminen sekä lähityön kehittämishankkeella varmistettava henkilöstöryhmien välinen yhteistyö ja lähityötä tekevän henkilöstön toimenkuvien laajentaminen. Erityisesti valvontahenkilökunnan toimenkuva laajenee vuorovaikutukselliseen suuntaan ja mahdollisuus kehittää omaa työtään lisääntyy. Tämä lisää pitkällä aikavälillä myös työtyytyväisyyttä. Lähityöhankkeen osana vankiloiden toimintaa mittaavia järjestelmiä kehitetään kuvaamaan toteutettua toimintaa nykyistä laajemmin ja tarkemmin. Hankkeessa hyödynnetään osana lähityötä myös vankien käyttöön tulevan sähköisen asioinnin mahdollisuuksia.

Rikosseuraamusalan vankilakonseptin toimeenpanon tavoitteena on vankilatilojen ja – tekniikan kehittäminen, sekä vankilan toimintaprosessien ja – kulttuurin kehittäminen. Toimintaprosessien ja toimintakulttuurin kehittämistä tulee tehdä konseptin suuntaviivojen mukaisesti. Vankilakonseptin eteenpäin vieminen liittyykin vahvasti yhteen lähityön kehittämisen kanssa.

Lähityön kehittäminen aloitettiin Toimivat lähityön käytännöt hankkeessa, joka ajoittui vuosille 2013–2015. Hanke toteutettiin yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa kehittämistutkimuksena, jonka kohteena olivat vankiloiden valvonta- ja ohjaushenkilöstön vuorovaikutuksellisen lähityön muuttuvat toimintatavat ja käytännöt. Hankkeessa tehtyä pohjatyötä ja loppuraporttia hyödynnetään nyt toteutettavassa rikosseuraamusalan lähityöhankkeessa.

2     Mistä puhumme, kun puhumme lähityöstä?

Lähityöhankkeen lähestulkoon ensimmäiseksi tehtäväksi tuli miettiä ja määritellä lähityön käsite. Seuraavaan määritelmään päädyttiin useiden, laaja-alaisten keskustelujen jälkeen.

Lähityö Rikosseuraamuslaitoksessa on vangin tai yhdyskuntaseuraamusasiakkaan kanssa vuorovaikutuksessa tehtävää työtä. Vuorovaikutus on Rikosseuraamuslaitoksen arvoihin perustuvaa, vangin kanssa työskentelevän ammatillisuudesta lähtevää ja tavoitteellista. Lähityön tavoitteena on rangaistusten vaikuttava täytäntöönpano, jossa rikosseuraamusasiakkaita motivoidaan ja valmennetaan rikoksettomaan elämäntapaan.

Lähityötä toteutetaan kaikessa kohtaamisessa ja arkipäivän tilanteissa vankien ja yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden kanssa. Lähityöhön kuuluu työntekijän aktiivinen rooli kontaktien luomisessa ja ylläpidossa sekä rangaistusajan suunnitelman toteuttamisessa.

Lähityöhankkeen yhteydessä lähityötä tarkastellaan ensisijaisesti vankien kanssa tehtävän työn näkökulmasta. Tällöin lähityön sisältönä voi olla esimerkiksi vangin neuvominen, perehdyttäminen vankilan sääntöihin ja toimintaan, asioiden hoitaminen, keskustelu ja kuuntelu, vangin toimintaan puuttuminen ja ohjaaminen sekä motivointi toimintaan.

Rangaistuksen aikana lähityö mahdollistaa paremman vankituntemuksen ja siihen perustuvan turvallisuuden, sujuvoittaa vankilan arkea, muutostyöhön aktivoimisen, omatoimisuuteen ohjaamisen ja vapauteen valmentamisen. Lähityö tähtää rikoksettoman elämän edellytysten parantamiseen.

3     Lähityöhankkeen toteutus ja seuranta

Lähityöhankkeella on projektipäällikkö Kati Seitti ja hänen työparinaan toimii erikoissuunnittelija Harry Anttila. He molemmat työskentelevät Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikössä Helsingissä. Hankkeen projektityöryhmään nimettiin keskushallintoyksikön, rikosseuraamusalueiden ja henkilöstöjärjestöjen edustajien lisäksi myös Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen edustaja. Projektiryhmän laatiman lähityöhankkeen yhtenäisen suunnitelman pohjalta rikosseuraamusalueet ja vankilat tekevät parhaillaan projektisuunnitelmansa ja vastaavat tulostavoitteidensa toteuttamisesta. Lähityöhankkeen toimintasuunnitelma on käsitelty Rikosseuraamuslaitoksen johtoryhmän kokouksessa ja yhteistoimintakokouksessa keväällä 2016.

Jokaisessa vankilassa (sekä suljetussa että avovankilassa) on lähityöhankkeen yhteyshenkilö, joka on koonnut ympärilleen vankilakohtaisen, moniammatillisen kehittämisryhmän. Tämä ryhmä laatii vankilakohtaisen lähityön toteuttamissuunnitelman. Näin saadaan parhaiten näkyväksi kentällä jo tehtävä hyvä lähityö. Näiden mallien levitessä kuhunkin vankilaan soveltuvina versioina hanke on jo pitkälle edennyt.

Lähityöhanke toteutetaan 1.1.2016–31.12.2017. Hankkeen aikana kehitetyt/kokeillut/ pilotoidut/levitetyt mallit vakiinnutetaan ja juurrutetaan pysyviksi toimintamalleiksi valtakunnallisesti. Lähityöhankkeen tavoitteiksi Rikosseuraamuslaitoksen johtoryhmä linjasi seuraavia asioita:

• vankien toimintojen ja sellin ulkopuolella viettämän ajan sekä vankien arkielämäntaitojen lisääminen suljetuissa vankiloissa
• henkilökunnan ja vankien vuorovaikutuksen lisääminen sekä eri henkilöstöryhmien välisen yhteistyön lisääminen
• pitkän aikavälin tavoitteena on, että kaikilla vangeilla on mahdollisuus olla sellin ulkopuolella vähintään 8 tuntia päivässä sekä
• tietojärjestelmien mittareiden kehittäminen paremmin toimintoihin osallistumista ja sellin ulkopuolista aikaa mittaaviksi.

Lähityöhankkeen alkumetreillä on tuotu esiin eri vankiloiden hyviä, jo olemassa olevia käytäntöjä ja toimintamalleja. Näiden näkyväksi saaminen havainnollistaa hankkeella tavoiteltavaa tilaa. Keskeistä on lähityön tasalaatuisuus niin vankilan, rikosseuraamusalueen kuin valtakunnallisellakin tasolla. Kuten CPT on Suomea opastanut, muutoksessa tulee huomioida koulutuksen merkitys. Koulutus auttaa oman työn pohdinnassa ja antaa siihen ehkä uusiakin työkaluja. Länsi-Suomen rikosseuraamusalueen johtoryhmä on linjannut, että alueen koko henkilöstölle tarjotaan Motivoivan keskustelun -menetelmän koulutus. Moke-menetelmän peruskoulutus tarjoaa henkilöstölle osaamista ja ymmärrystä muutostyöskentelyn lähtökohdista. Moke-menetelmäkoulutuksen lisäksi hankkeessa järjestetään runsaasti koulutusta vankiloissa, rikosseuraamusalueilla ja valtakunnallisesti.

Lähityöhankkeen tavoitteisiin pyritään koulutuksen lisäksi monin tavoin tulosohjauksen, johtamisen/esimiestyön, henkilöstön tuen, työhyvinvoinnin, viestinnän, verkostoyhteistyön, digitalisaation hyödyntämisen sekä toiminnan ja rakenteiden kehittämisen avulla. Hankkeen toimijat seuraavat säännöllisesti lähityöhankkeen etenemistä ja toteutumista, myös raportoinnin ja tilastomittausten avulla.  Ohjausryhmänä toimiva Rikosseuraamuslaitoksen johtoryhmä varmistaa hankkeen oikean suunnan. Hankkeessa on myös ulkoinen arviointi.

Teksti:

Riitta Kari, kehityspäällikkö Länsi-Suomen rikosseuraamusalue

Lähteet:

Lähityöhankkeen projektisuunnitelma, Rikosseuraamuslaitos 23.3.2016

Rikosseuraamuslaitoksen strategia

Yhdyskuntaseuraamukset ja vankeus -kirja, Tietosanoma Oy 2015